Osa 1. Torstain 11.4 2013 Lähestyminen ja leiriytyminen

Aamuvarhaisella retkikuntamme ahtautui Panajachelissa pikkubussiin ja lähestyminen kohti Tajumulcoa alkoi. Neljän päivän reissaamisen jälkeen kokemuksia on repussa jo sekä hyviä että vähemmän hyviä, joten tässä vaiheessa matkaa kapuajien jutunaiheet pyörivät vahvasti erilaisten ruumiintoimintojen ympärillä (hurttia huumoria unohtamatta). Mutta ei tässä sen enempää kaukomatkojen eksotiikasta.

Kuljetuksemme päättyi 3345 metrin korkeuteen, mistä varsinainen kapuamisemme alkoi. Ensimmäisen päivän tavoite, pääsy leiriin 4000 metrin korkeuteen, sujui askel askeleelta, omia tuntemuksia kuunnellen ja maisemista nautiskellen. Sään jumalatkin suosivat meitä. Aurinko paistoi vienon tuulenvireen säestyksellä.

Kuva1Leiriin saavuimme, kukin omaa tahtiaan, hämärän koittaessa. Iltatoimia juhlisti näyttävä salamointi taivaanrannassa kirkkaan tähtitaivaan alla.

Osa 2. Perjantai 12.4.2013 Huippu päivä!

Kellon lyödessä viisi, retkikuntamme kömpi ulos makuupusseistaan kylmään aamuyöhön. Otsalamppujen loisteessa matkamme kohti Tajumulcon huippua alkoi. Viimeiset 223 metriä osoittautuivat koko kiipeilymatkan haastavimmiksi metreiksi. Edessä oli jyrkkää kivikkoa, jota oli helpompi kiivetä välillä käsiä käyttäen. Etapin puolivälissä aurinko alkoi nousta taivaanrannasta.

Kuva2Seitsemän kapuajaa sekä Mama Kapua saavuttivat huipun hieman kuuden jälkeen. Aurinko ehti kiivetä horisontin takaa, kun nautimme maisemista ja ikuistimme hetkiä mieliimme ja kameroiden muistikorteille. Hieno hetki!

Kuva3Huiputuksen jälkeen matkasta oli jäljellä vielä paluumarssi. Tiedossa oli lisää mahtavia maisemia ja auringonpaistetta.

Kuva4Iltapäivästä ajoimme lepäämään Quetzaltenangoon, valmistautumaan tulevien päivien koitoksiin.

5 replies
  1. Kaisu Venho says:

    Säilytä luottamuksesi, Usko, että se on mahdollista ja alat muuttaa ympäröivää todellisuutta (Paulo Coelho, Vuoropuheluja mestarin kanssa)
    sydämelliset terveiset Kapuaja-tiimille

    Vastaa
  2. huh says:

    Huh täältä blogistahan löytyikin elonmerkki, matkapäiväkirja uhkaavasti vaikeni 11.4. Tämä kirjoitus kuuluisikin varmaan matkapäiväkirjaan?

    Vastaa

Leave a Reply

Want to join the discussion?
Feel free to contribute!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *