Mistäköhän alottas??? Pitäs varmaan kertoo itsestäni (luulen että blogin tarkoitus on selventää muille kirjoittajan ajatuksia). Oletan että olisi suotavaa kertoa jotain KAPUA-projektiin liittyvääkin ( aika paljon faktaa ja tilastotiedettä onkin jo edelliset kirjoittaneet Guatemalasta). Miljoona paljon ajatuksia mutta miten sen saan kirjoitettua… Eräs opettaja ruokamestarivalmennuksella sanoi ” Christa, sun kokeita on kiva lukea, vastaukset ovat kuin romaaneja :D ” Enpä tiiä oliko se positiivinen kommentti mutta ainakin sain opettajan hyvälle tuulelle. Eli jos et ymmärrä tekstiä niin älä huolestu, vika ei ole lukijassa vaan kirjoittajassa ;)

Yritän kertoa lyhyesti itsestäni. Olen kolmen lapsen yh-äiti ( ipanat käyvät säännöllisesti iskällä, onneksi!!! ). Teen kolmea duunia (yksityisyrittäjä)+ käyn hierojakoulua. Kolme tärkeintä harrastusta tällä hetkellä ovat kiipeily, jooga ja avantouinti ( juokseminen silloin kun en malta nukkua ). Melkein voisin sanoa että nukunkin 3h mutta onneksi ei. Jostain on luovuttava että saa nukkua, muuten hajoo pää… No nyt teille varmaan rupee jo selkenemään tuo otsikko oravanpyörästä… Ai niin, unohdin mainita että olen fanaattinen siivooja :(  Onhan se kiva että koti on siisti mutta tarviiko siitä aina saada hepuli kun kotiin tulee jos paikat ovat hyrskynmyrskyn??? Ja tarkotan todellakin 95% aina (siis se hepulikohtaus)!!!  ( jopa lapseni osaavat mun raivoomisrituaalit ) Kotonahan  asuu minun lisäksi pojat 10v ja 12v  ja tyttö 17v  + heidän kyläilevät kaverit. Parhaimmillaan kun olen tullut kotiin olen löytänyt 10 vierasta kenkäparia eteisestä. Taidan vaatii vähän liikaa (siis siivouksen osalta)… Jos sit vielä vähän kertosin normi arkipäivästä. Herään 1.5h liian aikaisin, en siksi että kerkeen juoda kahvini rauhassa vaan että kerkeen laittaa pyykit kuivausrumpuun (kone on siis yöllä pessyt pyykin) ja kerkeen ne vielä viikkaamaankin. Tietty pitää laittaa keittiökin siistiksi ja muutenkin katsoa että kämppä on kunnossa ( siis ei mitään järkeä koska sehän on hyrskynmyrskyn kun tulen illalla kotiin). Aamulla myös kerään kaikki tarvittavat kamat mukaan mitä tarviin työpäiväni aikana + teen eväät. Jos käyn joogassa niin yleensä sekin on ajoitettu 7-8 aamulla (avantouinti on joka to 6.45)… Illalla en kerkiä… No päivät menee mopatessa (kotisiivouksia) ja iltapäivät (+illat)  teen hierontoja. Liikun paljon autolla. Eli kaikki mitä voi hoitaa puhelimitse tapahtuu ajaessa myös niin sanotut ruokatunnitkin hoituu siinä ( muutama hilpee katse liikennevaloissa kun ne on huomannu mun kauhovan kaksin käsin ruokaa huiviin kauheella kiireellä) :D Työpäivät vaihtelee mutta pääsääntö on 10-14h/vrk ja sen jälkeen kaupan kautta kotiin… ja tässä kohtaa tulee se siivoushepuli… No mitä lapset ovat tehneet kun ovat päässeet koulusta??? Pojat ovat aina koneella pelaamassa :(  Niitä ei haittaa kun en ole kotona huutamassa ruoka-ajoista ja läksyistä ( se kuuluu iltarutiineihin nykyään).  Olen kyllä huomannut että ne haluavat nukkua mun vieressä aina kun mahdollista ( eli silloin kun voidaan herätä yhdessä, mun on pakko saada petaa mun sänky joka aamu… siis PAKKO)  eli pojat ovat löytäneet keinon millä saavat olla äitin lähellä…. Mitä tyttöön tulee niin tapeltiin taas tossa vähän aikaa sit jonka seurauksena tyttö lähti ovet paukkuen ulos. Hetken päästä tuli tekstiviesti: ” Mä tarviin oikeesti sitä äitii… ja must tuntuu et mulla ei koht enää oo sitä… mä en jaksa aina vaan tapella”  Veti äidin aika sanattomaksi. No ei mun päivät aina tälläisiä ole mutta käytännössä teen 3 super pitkää (eli just edellä mainitunlaisia) ja 3 vähän lyhkäsempää päivää viikossa.

Huh nyt mennään Kapua-aiheeseen… Eli näin lukee mun esittelyssäni Kapuan sivuilla… ( ymmärrätte varmaan mun pointin, miksi laitan tämän tähän )

Miksi lähdit mukaan Kapuaan? Halu auttaa, isompi halu päästä kapuamaan Guatemalan vuoria ja tutustua maya-kulttuuriin ja isoin halu oppia ymmärtämään ja arvostamaan elämän pieniä asioita. Oppia ymmärtämään että jos haluaa opettaa lapsilleen elämän arvoja, niin pitää itsekkin ymmärtää ne. Miksi lapsia pitää lahjoa aina rahalla ja maallisella mammonalla, miksi ei riitä että antaa halin tai vaan omaa aikaa lapsilleen ja kuuntelee ja touhuu heidän kanssaan.. Läsnäolon merkitys on kultaakin arvokkaampaa, mutta silti ostan etelänmatkan lapsille, jonka takia sitten äiti paiskii töitä 12h/vrk eikä kerkeä kuuntelemaan lapsia.. Onko se oikea tapa saada lasten huomio vai totaallisen väärä?? Sitä lähden selvittämään…

Mitä tulee muuhun toimintaan Kapuassa niin alku on ollut hankalaa. Ei sen takia että ei olisi auttajia mutta itselläni on ollut jotenkin “hidas-vaihde” päällä. Olen suunitellut ottavani yhteytä paikallislehtiin mutta tossa ne ilmotukset oottavat pöydällä. Olen suunitellut meneväni joulumarkkinoille Kapua-tuotteiden kanssa mutta en ole saanut soitettua pöytäpaikkaa… Voisin ottaa Kapua-tuotteita hierontapaikalleni myyntiin mutta en ole saanu aikaiseksi kysellä niitä… Olisi muutama firma kenelle vois lähettää hyväntekeväisyys-tiedotteen mutta… Kapuaja-ystävät suunittelevat paljon kaikenlaista. Hyvä niin mutta harmittaa kun en ole voinut auttaa niitä… Olotila on kuin luuserilla… Mutta jotenkin odotan tosi paljon uutta yhteistä tapaamista ja sit saan taas intoa touhuamaan Kapua Guatemalan hyväksi. Halu on kova mutta duracelit on ollu vähän tyhjät.

 

 

1 reply
  1. Misku says:

    Rehellisyydessään puhutteleva teksti. Tuhat pointsia siitä, että kykenet tuosta ponnistamaan Tajumulcolle! Vaikuttaa muuten siltä, että olet monta juttua oivaltanut jo ennen matkaan lähtemistä. :)

    Vastaa

Leave a Reply

Want to join the discussion?
Feel free to contribute!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

LASKUTOIMITUS ROSKAPOSTIA VASTAAN: *